|
VÄSYMYS (18.07.07)
Väsymys liittyy eräänä oireena moniin aivan tavallisiin sairauksiin kuten esim. Flunssaan. Useimmiten on tällöin mukana muitakin oireita kuten esim. kuumetta, yskää, jäsensärkyjä jne., jotka suoraan viittaavat väsymyksen aiheuttavaan syyhyn, ja yleensä väsymys katoaa vähitellen sairauden parannuttua.
Vaikeudet voivat alkaa kun väsymys alkaa jatkua pitempään tai kun väsymys ilmaantuu ilman suurempia muita oireita.
Väsymystä sanotaan krooniseksi kun se on kestänyt yli kuusi kuukautta.
Jokaisen lääkärin vastaanotelle tulee varmasti vuosittain useampia potilaita joitten pääasiallinen oire on outo väsymys, joka on jo jatkunut pitempään eikä helpota vitamiinikuurista huolimatta.
Viikoja ja kuukausia jatkunut väsymys ilman selvää syytä on merkki jostakin sairaudesta ja on syytäa tutkia. Mahdollisten sairauksien kirjo on erittäin laaja virtsatietulehduksesta tai anemiasta syöpäkasvaimiin tai psyykiseen depressioon.
Monasti yritetään itse löytää looginen selitys väsymykselle. ”Luultavasti minua väsyttää koska olen jo niin iäkäs”. Vanhuus ei tule ihmiselle muutaman kuukauden kuluessa ja on paljon täysin virkeitä 80-90 vuotiaita.
Aluksi on hyvä selvittä minkälaisestya väsymyksestä on kysymys, jottei tutkimus ajaudu vika raiteille.
Väsymys sanaa kuulee nimittäin käytettävän hieman useammassa eri merkityksessä.
Eräs väsymyksen laji on sellainen, ettei jaksa kävellä yhtä hyvin kuin aikaisemmin, vaan ”väsyy” nopeasti. Väsyminen voi tarkoittaa sitä että hengästyy tai että jaloista katoaa voima. Sitten on sellainen väsymys , että koko elämä tuntuu merkityksettömältä. Mikään ei huvita ja aamulla ei edes haluta nousta vuoteesta. Kolmas esimerkki on sellainen väsymys, jossa koko keho tuntuu raskaalta ja väsyneeltä. Pienetkin aivan tavalliset toimet kuten esim. vuoteen sijaus tai aamupalan valmistus ottaa niin voimille, että pitää välillä istua lepäämään.
Yllämainittu ensimäinen väsymystyyppi viittaa suoraan johonkin verenkierto tai hengityselinten vajaavuuteen, joihin tutkimus suunnataan.
Kakkostyyppi taas on merkki psyykisestä väsymyksestä, loppuunpalamisesta ja masennuksesta.Viimeksimainittu esimerkki viittaa sitten johonkin muuhun fyysiseen tautiin kuten mahdollisiin tulehdukdiin, hormonihäiriöihin, sokeritautiin ym. jotka kuluttavat kehon voimavaroja.
Väsymyksen syyn löytäminen , varsinkin jos ei ole muita oireita, voi olla vaikeaa. On periaatteessa tutkittava koko ”kroppa”, ja käytävä systemaattisesti läpi eri elimet.
Yleensä aloitetaan tarkalla perustutkimuksella; lääkäri tutkii verenpaineen, kuuntelee sydämen ja keuhkot, tutkii hemojärjestemän ja verenkierron jne. ja ottaa ainakin perusverikokeet.Tavalliset syyt kuten sydämen vajaatoiminta, verenvähyys eli anemia, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, sokeritauti löytyvät jo ensimäisessä perustutkimusvaiheessa. Jos vika ei löydy perustutkimuksessa sirrytään tarkempiin erikoistutkimuksiin.
Neurologisiin sairauksiin kuten Parkinsonin tautiin tai MS tautiinliittyy usein väsymystä. Moniin reumasairauksiin kuten nivelreumaan ja fibromyalgiaan kuuluu väsymysoire. Samoin syöpätaudit ja jotkut lääkkeetkin aiheuttavat väsymystä.
Ruuanjälkeinen väsymys voi viitata diabetekseen.
Kuorsaavilla ja etenkin vielä ylipainoisilla ihmisillä esiintyy uniapneaa – hengityskatkoja yöllä; hapenpuutetta aivoille ja henkilö on sitten päivällä väsynyt. Tutkittavien sairauksien kirjo on siis suuri.
Erityisesti haluan mainita pari hieman erikoisempaa väsymyksen aiheuttajaa, joita kaikki lääkäritkään eivät tule ajatelleeksi tai edes tunne.
Täällä Välimeren alueella voi saada tautitartunnan jonka nimi on Toxoplasmoosi. Useimmissa tapauksissa käyttäytyy tämä tauti vähän pitkittyneen flunssan tapaan ja paranee sitten itsestään. Välillä kuitenkin tämä infektio kroonistuu ja ainoa oire voi olla fyysinen väsymys. Diagnoosi on vaikea sillä kaikki tavalliset verikokeet ovat yleensä normmalit. Verestä pitää tutkia Toxoplasma vasta-aineet jotka toisaalata kertovat vain sen onko kyseinen henkilö saanut joskus tartunnan. Usein pitää aloittaa hoito koemielessä, kun mitään muutakaan selitystä väsymykselle ei ole löytynyt. Hoitoon on oma erityinen antibiootti ja kuuri kestää 6-8 viikkoa. Tauti ei ole mitenkään epätavallinen. Minunkin vastaanotollani on useampia tapauksia joka vuosi. (Olen lisäksi melko varma siitä että monilla ns. kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla potilailla on taustalla tämä tauti)
Toinen salakavala väsymyksen aiheuttaja voi olla joskus jopa täysin kivuton ja oireeton hammasjuuren tai ientaskujen (periodontiitti) tulehdus. On vaikea käsittää että niinkin ”pieni” asia voi aiheuttaa tosi voimakkaan väsymyksen (jopa särkyjä) koko kehoon. Ainoa tapa löytää tämä väsymyksen aiheuttaja on ottaa hampaista riittävän usein röntgenkuvia ja että hammaslääkäri tutkii ientaskut ja poistaa hammaskiven tarpeeksi tihein aikavälein. Kaikilta potilailta tulisi ottaa kuvat noin 1-2 vuoden välein. Hammastulehdukset eivät juuri vaikuta tulehdusmarkkereihin verikokeissa kuten esim.senkkaan, joten hammaslääkäri on avainasemassa.
Kun sitten koko elimistö on käyty läpi , eikä mitään elimellistä eikä psyykistä tautia tai puutostilaa ole löytynyty, jää kopan pohjalle ns. Krooninen väsymysoireyhtymä, jonka syntymekanismi ei ole tunnettu eikä tilaan tunneta parantavaa hoitoa. Ajoittan tapahtuu, että väsymystila jonkin ajan kuluttua parantuu itsestään. Lääketieteen alueella on edelleen ratkaisemattomia mysteereitä joita tulee edelleen tutkia
|
